Suomessa on paljon upeaa luontoa, josta lähes jokainen suomalainen voi nauttia lähellä kotiaan. Kallisarvoista luontoa suojellaan, ja uhanalaisten lajien turvaksi monia alueita onkin muutettu luonnosuojelualueiksi. Kansallispuistoja sijaitsee eri puolilla Suomea. Suurimmat puistot sijaitsevat Pohjois-Suomessa, mutta myös etelässä on paljon nähtävää. Tässä artikkelissa kerromme Urpolan luontokeskuksesta. Jos haluat lukea lisää suomalaisen luonnon nähtävyyksistä, tutustu sivustomme muihin artikkeleihin.

Urpolan luontokeskus

Urpolan luontokeskus sijaitsee Mikkelissä Etelä-Savossa. Mikkeli sijaitsee Saimaan rannalla, ja kaupungissa on noin 54 000 asukasta. Kaupunki on erityisen runsasvesistöinen, sillä sen alueella sijaitsee järviä ja lampia noin 700. Vesialueista voi nauttia veneillen, meloen tai uiden. Alueella on kymmeniä hoidettuja rantoja ja muita uimapaikkoja, jotka sopivat virkistäytymiseen luonnon äärellä.

Urpolan luontokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa Urpolanlammen rantamaisemissa. Luontokeskuksessa vierailevat voivat nauttia monista luontoaiheisista näyttelyistä sekä akvaariosta, joka sisältää sekä kotimaisia että ulkomaalaisia kaloja. Näyttelytalona toimii Mikkelin kaupungin vanhin asuinrakennus, joka rakennettiin alun perin 1700-luvun loppupuolella pappilaksi. Historiallinen ympäristö tarjoaa upeat puitteet luontoelämyksistä nauttimiseen.

Luontokeskuksen alueella sijaitsevan Urpolanjoen varsi on lehtomaista, suojeltua metsää. Alueella on luontopolku, joka on noin kilometrin pituinen. Polun varrella voi myös valmistaa ruokaa erikseen rakennetulla nuotiopaikalla. Nuotiopaikan läheisyydessä ei ole puupinoa, ja poltettavat halot onkin tuotava mukanaan tai vaihtoehtoisesti noudettava luontokeskuksesta.

Etelä-Savon muut luontokohteet

Etelä-Savo sijaitsee keskellä kauneinta Järvi-Suomea ja on siksi monimuotoisen suomalaisen luonnon perikuva. Maakunnan pinta-alasta noin neljäsosa on vettä. Rannat vaihtelevat laakeista hiekkarannoista karuihin ja kallioisiin, ja soisia alueita on vähän. Joidenkin uhanalaisten lajien kannoista merkittävä osa esiintyy Etelä-Savossa.

Tärkein maakunnan eläimistä on saimaannorppa, joka on maan ainoa kotoperäinen nisäkäs ja erittäin uhanalainen. Saimaannorppaa on suojeltu jo vuosikymmeniä, ja kanta onkin saatu suojelutyön ansiosta hienoiseen kasvuun. Tällä hetkellä kanta on noin 400 yksilöä. Lajin kannalta eräs suurimmista uhkista on talvien vähälumisuus, sillä saimaannorppa rakentaa pesänsä lumeen. Suojelutoimenpiteinä on rakennettu esimerkiksi apukinoksia ja lähivuosina ehkä myös keinotekoisia pesärakenteita. Saimaannorpan suojelutoimet ovat saaneet myös paljon julkisuutta, ja monet suomalaiset osaavatkin nimetä tämän kotoisen lajin uhanalaisten lajien joukkoon.

Metsäisen maakunnan linnuista suurimman uhan alla on valkoselkätikka. Lehtipuuvaltaiset ja lahopuustoiset metsät ovat lajin suosikkeja, mutta niiden määrä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt koko maassa. Aktiivisen suojelun ansiosta valkoselkätikkojen määrää on saatu hitaasti lisättyä, ja reviirejä on nyt koko maassa jo yli 200. Havaituista pesinnöistä noin viidesosa on ollut Etelä-Savon alueella.

Kasvilajien osalta Etelä-Savon maakunnan erikoisuus on piikikäs, mykerökukkainen idänkurho. Tämä laji on erittäin uhanalainen, ja sen esiintymistä valtaosa sijaitsee tämän maakunnan alueella. Lajia on yritetty suojella raivaamalla ja niittämällä sille lisää kasvutilaa alueilla, joita se suosii. Lajin esiintymät ovat tyypillisesti pieniä, ja sopivien ympäristöjen vähentymisen seurauksena laji on katoamassa kokonaan. Muita alueen uhanalaisia kasveja ovat esimerkiksi ahokirkiruoho ja hirvenkello.

Eniten suomalaisesta luonnosta saa irti tutustumalla kansallispuistoihin ja luontokeskuksiin ympäri Suomen. Kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa esitellään kotimaisen luontomme erikoisuuksia ja tehdään arvokasta työtä uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suomalainen luonto on myös maailmaanlaajuisesti merkittävä kansallinen aarre.